Terveys

Terveyskysely

Terveyskyselyyn vastaamalla autat huolehtimaan, että koirien terveydestä on saatavillamme tietoa ja, että mahdollisimman terveitä koiria voidaan käyttää jalostuksessa.

Terveyskyselylomakkeen voit ladata tältä sivulta ja palauttaa täytetyn lomakkeen jalostustoimikunnan sähköpostilaatikkoon. Kyselyn voi täyttää suomeksi tai englanniksi.

Avaa terveyskyselylomake tästä pdf-versiona tai word-versiona (lataa lomake ennen täyttöä päätelaitteellesi)

Palautus: jalostustoimikunta (at) broholmer.fi

Kyynärnivelen kasvuhäiriöt

Kyynärnivelen kasvuhäiriö (engl. elbow dysplasia, ED) on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processus coronoideus) sisemmän osan fragmentoituminen, olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke (processus anconaeus). Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi. 

Osteokondroosi (OCD)

Osteokondroosi, jossa on mukana irtopala = OCD, on kasvavien eläinten luutumishäiriö, jota esiintyy useilla kotieläimillä kuten sioilla, naudoilla, hevosilla, kalkkunoilla ja broilereilla. Näille kaikille on yhteistä hevosia lukuunottamatta, että ne on jalostettu kasvamaan nopeasti, jotta ne saavuttaisivat teuraskoon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Niitä myös ruokitaan tehokkaasti maksimaalisen kasvun saavuttamiseksi.

Osteochondritis dissecansin aiheuttavat ensisijaisesti perintötekijät. Sairaus on polygeenisesti periytyvä. Erityisesti koiran nopea kasvu altistaa OCD:lle. Ulkoiset tekijät kuten traumat, mekaaninen rasitus, hormonit sekä virheellinen ruokinta edesauttavat sairauden syntymistä. Pelkät ulkoiset tekijät eivät kuitenkaan pysty aiheuttamaan sairautta terveelle koiralle. Taustalle tarvitaan perinnöllinen alttius sairastua, minkä vuoksi etenkään sairaita koiria ei tulisi käyttää jalostuksessa. 

Koiran atopia

Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on elinikäinen vaiva, joka on kontrolloitavissa, muttei parannettavissa. Ruoka-aineallergia on koiralla atopiaa huomattavasti harvinaisempaa. Vain 10 % iho-oireisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta, jolloin koiralla on yleensä myös ruuansulatuskanavan oireita (ilmavaivat, ripuli). Atooppista tai allergista koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.

Sukusiitos

Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat toisilleen läheisempää sukua kuin serkukset. Sukusiitosaste tai -prosentti on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä.

Spondyloosi eli nikamien yhteen silloittuminen

Spondyloosi (spondylosis deformans) on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä, jotka kasvavat luusilloiksi, minkä vuoksi selkäranka jäykistyy. Lopulta koko selkäranka voi olla luutunut yhdeksi kappaleeksi. Lievä-asteinen spondyloosi on usein oireeton, mutta vaikea-asteisena sairaus voi haitata suurestikin koiran elämää ja mahdollisia harrastuksia.

Diagnoosi tehdään röntgentutkimuksella. On kuitenkin huomioitava, että spondyloosi on etenevä rappeumasairaus, minkä vuoksi muutokset eivät välttämättä näy kovin nuorilla koirilla, ja että kuvien tulkitseminen vaatii kuvaavalta eläinlääkäriltä erikoisasiantuntemusta. Koiranomistajien toivotaan ilmoittavan mahdolliset kuvaustulokset rotujärjestön jalostusneuvojalle ja/tai rotuyhdyshenkilölle. 

Mikäli haluat selvittää, onko koirallasi spondyloosi, pyydä eläinlääkäriä ottamaan viralliset kuvat selästä ja lähettämään ne Kennelliittoon. Selkäsairauksiin erikoistuneet eläinlääkärit/ortopedit osaavat tulkita ja antaa arvion myös ilman Kennelliiton lausuntoa. Kennelliittoon lähetettävät kuvat halutaan alkuperäisinä, ei sähköisinä. Selkäkuvien lausunta on maksullista ja tulokset näkyvät Koiranetissä kyynär- ja lonkkakuvien yhteydessä.

SAS - Sub aortic stenosis - Aorttaläpän ahtauma

Tanskassa on aloitettu tutkimus, jossa tutkitaan broholminkoirien alttiutta sairastua aorttaläpän ahtaumaan. Toistaiseksi tutkimuksessa on selvinnyt, että broholminkoirat ovat alttiita sairastumaan aorttaläpän ahtaumaan ja ovat taipuvaisia myös muihin sydänsairauksiin/ongelmiin. Tutkittujen pentueiden vanhemmat ovat olleet kohtuullisen läheistä sukua toisilleen. 

Sub aortic stenosis eli aortan ahtauma on synnynnäinen sydänsairaus. Kuitenkin se voi pahentua tai edetä koiran ensimmäisen tai toisen ikävuoden aikana, samalla kun koira kasvaa. Ulosvirtaus vasemmasta kammiosta eli suureen verenkiertoon on aorttaan, tämä on päävaltimo joka tarjoaa kaikille muille ruumiin valtimoille hapekasta verta. Aorttastenoosissa aorttaan on muodostunut kaventuma, joka vaikeuttaa tätä veren ulosvirtausta. Tämä voi olla seurausta joko epänormaalin kapeasta sydämen läpästä, joka ei aukene kunnolla tai erinäinen kudos on voinut muodostaa joko osittain tai kokonaan ulosvirtauksen kattavan tukkeuman aorttaan (tämä on joko sub-valvular aortic stenosis eli läpän alapuolella oleva aorttastenoosi tai sub-aortic stenosis (SAS), joka on yleisin nöffeillä). Tämä pystytään todentamaan Doppler elektrokardiografialla eli sydämen ultraäänellä.

SAS luokitellaan eriasteiseksi lievästä vakava asteiseksi. Aortan ahtauman viitearvot sydämen ultrassa: 2-2,2 m/s rajatapaus, 2,2-3,5 m/s lievä, 3,5-4,5 m/s keskivaikea ja yli 4,5 m/s vaikea SAS:iin liittyy usein sydämen sivuääni, jonka usein huomataan viimeistään pennun ensimmäisillä rokotuksilla. Mitä kovempi sivuääni on, yleensä sitä vakavammasta vasemman kammion ulosvirtauksen tukkeumasta on kyse. Vakavassa sairaudessa on usein hankalaa parantaa cardiac output:ia eli sydämen lyöntitilavuutta vasemmasta kammiosta, joten koira saattaa kestää huonosti liikuntaa tai voi pyörtyä ponnistelleessaan. Vasemman kammion lihas usein paksuuntuu, kun se yrittää kompensoida tilannetta. 

SAS on geneettinen sairaus ja se periytyy dominoivasti, jossain määrin polygeenisesti. Erityisesti tätä tavataan newfoundlandinkoirilla, kultaisilla noutajilla, saksanpaimenkoirilla, rottweilerilla, tanskandogeilla, boksereilla, ja lyhyt karvaisella saksanseisojalla. Pennut tulisikin tarkastaa huolella, ja jos jollain pentueesta tämä löytyy, tulisi muitakin pentueen pentuja seurata tarkemmin ensimmäisten elinvuosien aikana.

Koiran kuolema

Helsingin Yliopistolla on mahdollista teettää kuolinsyyn selvitys lemmikkisi kuolemasta. Lue lisää täältä

”Milloin kuolinsyyn selvitys on tarpeen? Joskus eläin kuolee yllättäen ilman selitystä. On myös mahdollista, että koiran epäillään sairastaneen perinnöllistä sairautta, joka voidaan varmistaa vain kuoleman jälkeisessä patologin tutkimuksessa. Esimerkiksi näissä tilanteissa patologin tekemä kuolinsyyn selvitys auttaa erityisesti kasvattajia jatkotyössään ja palvelee myös koiragenetiikan tutkijoita.”

Lähde: Kennelliiton terveysartikkelit

Translate »